Sähköpostini kilahtelee väsymättä joulun välipäivinä. Syy on vuosi toisensa jälkeen hyvin ennalta arvattava. Tarinakin on yleensä samankaltainen. Kunto on päässyt rapistumaan. Joululahjaksi on saatu kahvakuula. Kinkku on siirtynyt uunipelliltä vyötärölle ja nyt on velan maksun aika. Kyseessä on tyypillinen kvartaalikuntoilija.

Kuvitellaanpa, että olet päättänyt rakentaa talon. Mistä aloitat talon rakentamisen? Uskoisin, että et ensimmäisenä juokse tontille kaivamaan lunta perustaa varten ja tilaa betoniautoa pikatoimittamaan valuvalmista betonia. Aloitat todennäköisemmin lupa-asioista ja sen jälkeen piirrät itsellesi unelmia ja tarpeitasi vastaavat piirustukset valmiiksi. Eikö vain?

Rakennusprosessi on pitkä, mutta niin pitkään kuin jaksat uskoa projektin valmistumiseen ja näet itsesi tulevassa talossa takkatulen äärellä paistamassa makkaraa, jaksat ilolla astella rakennukselle. Myönteiset odotukset projektin onnistumisesta sitouttavat tekemään parhaansa vaikeinakin aikoina.

”Kun tietämätön panee itsensä tekemään jotain tarpeetonta, siinä menee turha työ hukkaan!”

Vaikeuksia tulee usein siinä kohtaa, kun ristiriita uuden, toivotun elämäntavan vakiintumisen, tärkeimpien arvojen sekä nykyisen minäkuvan välillä kasvaa liian suureksi. Emotionaalinen stressi kasvaa liian suureksi.

Kun elämäntyyli –ja tapa, jota tavoitteet edellyttävät, ei tunnu riittävän mielekkäältä, alkaa lopullinen puntarointi tavoitteiden hyötyjen ja haittojen välillä. Mikäli haitat ovat hyötyihin nähden suuremmat, on ilmeistä pyrkiä palaamaan tuttuun ja turvalliseen elämäntyyliin.

”On helpompaa valita tuttu kurjuus, kuin tuntematon onni”.

Rakenna suhde liikuntaa kohtaan kuntoon. Älä aloita lapioimista, ennen kuin suunnitelma on selvä ja todelliset tarpeet liikunnan aloittamiselle ovat selvät. Hyvin suunniteltu ei tietenkään ole puoliksi tehty, mutta se on hyvin valmisteltu. Valmistelun jälkeen on syytä ryhtyä toimeen, ettei tavoite jää aikomuksen tasolle. Aikomus nimittäin selittää vasta kolmanneksen siitä, että ihminen pukee työrukkaset ja ryhtyy toimeen. Siis vasta kolmanneksen. Monet meistä ovat kuitenkin mestareita aikomaan.

Kun olet päässyt aikomusvaiheen yli, on syytä arvioida lähtötaso eli omat kyvyt ja voimavarat realistisesti. Tässä kohtaa voimme ottaa oppia maailman parhailta urheilijoilta. Heidän harjoitusohjelmansa perustuvat juuri kyseisen hetken kuntotasoon. Ei siihen, missä kunnossa oltiin kuukausi tai vuosi sitten.

”Aloita siitä, mikä on todellinen tasosi!”

Kansakoulun kultalusikoilla ei enää ole ystäväni mitään tekemistä sen kanssa, kuinka nopeasti voit nostaa harjoitusmääräsi. Sinun on aloitettava siitä, mikä on ollut vallitseva tasosi viimeiset kuukaudet. Edes huippu-urheilijat eivät tehosta harjoitteluaan satoja prosentteja suhteessa aiempiin harjoitusviikkoihin tai kuukausiin. Näin kuitenkin valta-osa kuntoilijoista tekee. Tässä on yksi syy siihen, miksi;

”50 prosenttia kuntoilun aloittaneesta on luovuttanut jo puolen vuoden kuluttua!”

Mikäli olet lomaillut mukavuuslaaksossa pidemmän aikaa, hyväksy se tosiasia, että kuntosi ei ole yhtä kuin kuvitelmat omasta tasosta. Voin kertoa, että fysiologisesti fyysisen kunnon palautuvuus iskee kuin migreenikohtaus. Jokainen toistaan seuraava kuntoilematon päivä alkaa rapistuttamaan kehoa. Nyrkkisääntö on se, että jos kuntoilet kuukauden ja lepäät viikon, olet lähtöpisteessä. Jos kuntoilet kuusi kuukautta ja lepäät kuusi viikkoa, olet lähtöpisteessä.

Onnistumisen avaimet TOP 5:

1. Arvioi tai mittauta lähtötasosi
2. Tee suunnitelma joka pohjautuu arvoihisi ja unelmiisi
3. Toteuta suunnitelma
4. Nauti matkasta ja lopputuloksista
5. Toista prosessi alusta alkaen uudelleen, uudelleen ja uudelleen.

Lopuksi vielä vinkki kaikille kvartaalikuntoilijoille; kirivaihde isketään silmään vasta loppusuoralla, ei heti lähtöviivoilla!

Tsemppiä tavoitteiden kanssa vuonna 2016! 

T: Lasse