Uskomukset ovat yksi keskeisimmistä käyttäytymisen muutosta jarruttavista tekijöistä

Uskomukset ovat pinttyneitä ja automaattisia ajatusmalleja. Uskomukset toimivat tunteiden välisinä siltoina vaikuttaen tunnekäyttäytymiseen. Käyttäytymisen muutos vaatii tunnesiltojen kytkösten katkaisemista tai vähintäänkin uudelleenarviointia.

Uskomuksemme ovat nerokkaasti liittoutuneet tunteidemme sekä käyttäytymisen kanssa. Joka ikinen kerta, kun toimit, toimit joko vahvistaen olemassa olevia uskomuksia, paitsi jos tunnistat ajatuksesi, pysähdyt pohtimaan ajatuksen hyödyllisyyttä ja kenties haluat toimia ajatustasi vastaan. Tällöin olet jo siirtynyt haastamaan omia uskomusmalleja.

Uskomukset eivät ole absoluuttisesti totta!  Jokin uskomus, vaikkapa se, että iltasyönti lihottaa, voi olla totta yksittäiselle ihmiselle, muttei iltasyönti automaattisesti johda lihomiseen. Muutenhan kaikki iltasyöpöt olisivat lihavia, vai mitä? Aika moni meistä silti edelleen varoo iltasyömistä lihomisen pelko päässään.

”Uskomukset ovat yleistys kokemusten välisistä suhteista”.

 

Erilaisia uskomuksia

Syysuhteita koskevia yleistyksiä – Edellinen esimerkki iltasyönnistä on malliesimerkki syysuhteisiin perustuvista uskomuksista. Kun teen jotakin, tapahtuu näin, on tyypillinen fiksaatio syy-seuraussuhteista.

Monelle ihmiselle, jota aloittavat tammikuussa laihdutuskuurin, uskomus ”kun liikun, laihdun”, voi  tuottaakin pettymyksen, jos kuntoliikunnan lisäksi ruokavalio sekä muut tukitoimet eivät tue painonpudotusta.

Merkityssuhteita koskevia yleistyksiä – Ylipainoinen ihminen voi ajatella, että hän on arvoton tai huono ihminen, koska on ylipainoinen. Hän on voinut kuulla jonkun suusta sanottavan, että ”lihavat ovat vätyksiä ja heikkoja”. Tämän tyyppisiin uskomuksiin liittyy hyvin usein merkityksellisyys omasta identiteetistä. Tyypillistä ajattelua voi olla myös sanonta, että ”en ole käynyt tänään jumpalla, en ansaitse kahvileipää”.

Ihminen luo siis uskomustensa kautta henkilökohtaisia merkityksiä ja ”liimaa” merkitykset identiteettiin. Jo pelkästään sanonta ”Olen lihava” luo merkityksen siitä, että identiteettini on lihava, eikä se, että minussa on ylimääräistä rasvaa. Kuulostaa pilkun viilaamiselta yksittäisen ajatuksen kohdalla, mutta kun samanlaiset ajatusmallit yleistyvät koskemaan kaikkia elämän osa-alueita sekä vuorovaikutusta, kasvaa uskomusten merkitys uskomattomiin mittoihin.

Rajoihin liittyviä yleistyksiä – Ihminen muodostaa itselle mielessään rajoja tekemiselle. Jos henkilö uskoo, että hän kykenee pudottamaan painoa 5 kiloa, niin painon pudottaminen 5 kilon jälkeen todella on vaikeaa. Olet ehkä itsekin urheilusuorituksessa huomannut, että saavuttaessasi tavoitteen, esimerkiksi maalin, voimat ovat täysin loppu. Et olisi mielestäsi jaksanut yhtään pidemmälle.

Ihminen tällä tavoin siirtää voimattomuuden tunnetta tavoitteeseen saakka. Silti, jos maaliviiva olisi vaikkapa 5 metriä, tai 50 metriä kauempana, niin olisit todella voinut jaksaa jatkaa samalla intensiteetillä vieläkin pidemmälle.

”Olemusajattelija asettaa omalle kasvulle ja kehittymiselle rajat. Rajat, joita ei voi rikkoa eikä niiden yli päästä. Näin olemusajattelija on oman ajattelunsa vanki”

Tavoitteisiin liittyvät uskomukset

Alkuvuosi on useille meistä uusien tavoitteiden asettamisen aikaa. Tavoitteisiin sekä niiden asettamiseen liittyykin paljon uskomuksia, joita personal trainerin tulisi kampittaa heti alkumetreillä. Tyypillisiä tavoitteisiin liittyviä uskomuksia ovat mm.

Toivottomuuteen liittyvät uskomukset – Ajatus toivottomuudesta saa aikaa toivottomuuden tunteen, jonka lamaannuttaa toiminnan. Ajatus siitä, että ”minulla ei ole toivoa saavuttaa tavoitetta”, johtaa tavoitteen unohtamiseen vanhaan toimintamalliin palaamiseen. Erityisen usein toivottomuuteen liittyviä ajatusmalleja on usein kuureissaan epäonnistuneilla ihmisillä.

Avuttomuuteen liittyvät uskomukset – Avuttomuuden kokemukseen liittyy vahvasti minä-pystyyvyyden tunne. Mikäli ihminen ei usko olevansa kykeneväinen saavuttamaan tavoitetta, hän todennäköisesti ei toimi tavoitteen suuntaisesti. Yksi personal trainerin tärkeimmistä tehtävistä onkin lisätä pystyvyyden tunnetta, osata asettaa sopivan pieniä tavoitteita, joissa asiakas onnistuessaan avuttomuuteen liittyvät uskomukset saavat kyytiä.

Arvottomuuteen liittyvät uskomukset – Muistat ehkä mainoslauseen; ”koska olet sen arvoinen!”. Ihminen todella pohtii myöskin tavoitteissaan sitä, ansaitseeko todella tulla ihailluksi. Tiedostamaton arvottomuuden tunne voi ohjata asiakkaan päätöksiä. Kun uskomus arvottomuudesta on alitajuinen, ei asiakas tietoisesta järkeilystään huolimatta kykene pysymään tavoitteenmukaisessa toiminnassa.

Miksi uskomuksista on haastavaa päästä eroon?

Uskomuksiin liittyy paljon yksittäisiä tekijöitä, jotka ehdollistavat ihmisen pitämään yllä uskomustaan. Muistot, jotka liittyvät uskomukseen sisältävät mielikuvia uskomuksen syntyhetkestä. Visuaalinen mielikuva tilanteesta, tilanteeseen liittyvät auditiiviset äänet, hajut, tuoksut sekä maut ankkuroivat uskomuksen kehon neuraaliseen perustaan.

Uskomukset ovat siis syvällä neurologisessa järjestelmässä. Tämän vuoksi pelkkä tahdonalainen ponnistelu uskomuksen murtamiseen ei tuo toivottua lopputulosta, vaan tarvitaan tunne –ja kehotyöskentelyä, jolla päästään alitajunnan kellariin kytkemään muutokseen liittyvät yhteydet pois päältä.

NLP (Neuro Linguistic Programmin) sisältää toimivia menetelmiä uskomusten muuttamiseen tai toisaalta hyödyllisten uskomusten vahvistamiseen. Menetelmien taustalla on kokonaisvaltaiset mielikuva –ajatus, -tunne ja keholliset mallit, joita hyödyntämällä päästään uskomusten syntysijoille ja näin myös muuttamaan uskomuksia.

Tervetuloa oppimaan menetelmiä uskomusten muuttamiseen NLP – koulutuksiimme! Järjestämme jatkuvasti lyhyitä ja pidempiä NLP koulutuksia ja kursseja ympäri Suomea. Katso täältä koulutuskalenterimme!

Lasse toimii kouluttajana NLPersonal trainer -koulutusohjelmissa sekä valmentajana True Heartsissa